Raissport 510 DC vuodelta 1968.
Kyseinen yksilö tuli minulle ilman tekniikkaa kesällä 2018, kuuleman mukaan tämä on toinen kahdesta tehokkaasta ja rungoltaan vahvistetusta versiosta; veneessä oli tuplatankit ja alunperin koneena Volvon 5.7 V8 aq271C jonka kaverina Volvon 290 sp vetolaite.
Suurin sallittu koneteho on kunnioitettava 275 hv (202 kw).
Itselläni oli tuossa peräpeilin muutoksen muutoksen jölkeen kiinni 175 hv evinruden 2T V6 ja se oli suoraan sanottuna hiukan turhan tehokas.
Sisäperää en halunnut veneeseen, vaan päädyin lisätilan toivossa tekemään perään kantavan bracketin (ns. Podin) jonka päällä on pieni uimataso ja perässä perämoottori. Podi on rakennettu lasikuidusta kiinteästi veneeseen ja tuettu runkopalkkeihin. Koneena tällä hetkellä vanha Suzukin DT85 vuodelta 1991.
Kone vaikuttaa olevan sopiva teholtaan, joskin edellisen moottorin suorituskykyä on ikävä (kulutusta ei). Matkavauhti on kahden ihmisen kormalla 25-27 solmua ja huippunopeus n. 35 solmua. Kulutuskin on maltillinen n.20 l/h matkanopeudella.
Sisusta tuosta meni kokonaan uusiksi ja/tai verhoiltavaksi, keulaan tuli kansiluukku ja vanhan kajuutanseinän rippeet purin pois avonaisuuden toivossa. Projekti on edelleen hieman kesken, päivityksiä tulee satunnaisesti.
Myöhemmin olisi tarkoitus tuohon päivittää Evinrudelta G2, todennäköisesti 150 hv malli.
Huolimatta kantavasta podista, ajettuus on erittäin hyvä, etutankin poiston jälkeen kulkuasento on oikein onnistunut, perä ei kanna liikaa.
Alla kuvia rakentelun vaiheista, toivottavasti näistä on jollekkin iloa, itse löysin kovin vähän tietoa Raissportin 510 dc mallista, vaikka niitä melko paljon on valmistettukkin.
Tähän mennessä tehtyä:
-Etummainen tankki poistettu, bensalinja ja kansihelat yms. uusittu. Lisätty sähköinen bensiinipumppu.
-Ohjausrumpu, kaapeli ja ratti uusittu.
-Sisustan puuosat uusittu, sisusta verhoilutettu uusiksi, samoin patjasto, kajuutan seinät ja avotilan seinät.
-Lisätty keulaluukku.
-Muokattu peräosa perämoottorille ja lisätty uimataso, uimatasolla huoltoluukku.
-Uusittu trimmitasot hydraulisiin.
-Poistettu kajuutan väliseinä ja tehty uusi kojelauta. Mittarit uusittu.
-Uusittu valtaosa sähköistä, lisätty kajuuttaan valot. (Loput sähköt tarkoitus uusia talvella 2019-20)
-Asennettu automaattipilssit, podissa omansa.
-Kuidutettu vanha vetolaitteen reikä umpeen.
-Muutettu etupenkit kääntyviksi ja tehty irrotettava pöytä, etupenkkien alapuoliset säilytyskotelot uusittu.
-Uusittu soitin, kaiuttimet, vahvistin ja subwoofer.
-Korjattu ja uusittu paljon muutakin pienempää ja isompaa, joka purkaessa on tullut vastaan.
-Kansi maalattu.
-Kyljet maalattu ja vahattu.
Seuraavana talvena (2019-2020) olisi tarkoitus purkaa ja siistiä ikkunoiden karmit mahdollisesti hieman muokata niitä, sekä tilata Raissportin tarrat.
Lisäksi uusia loput sähköistä. Tämä olisi nopea tehdä, mutta en halua kesällä purkaa mitään veneestä.
Alla kuvia projektista.
Kyseinen yksilö tuli minulle ilman tekniikkaa kesällä 2018, kuuleman mukaan tämä on toinen kahdesta tehokkaasta ja rungoltaan vahvistetusta versiosta; veneessä oli tuplatankit ja alunperin koneena Volvon 5.7 V8 aq271C jonka kaverina Volvon 290 sp vetolaite.
Suurin sallittu koneteho on kunnioitettava 275 hv (202 kw).
Itselläni oli tuossa peräpeilin muutoksen muutoksen jölkeen kiinni 175 hv evinruden 2T V6 ja se oli suoraan sanottuna hiukan turhan tehokas.
Sisäperää en halunnut veneeseen, vaan päädyin lisätilan toivossa tekemään perään kantavan bracketin (ns. Podin) jonka päällä on pieni uimataso ja perässä perämoottori. Podi on rakennettu lasikuidusta kiinteästi veneeseen ja tuettu runkopalkkeihin. Koneena tällä hetkellä vanha Suzukin DT85 vuodelta 1991.
Kone vaikuttaa olevan sopiva teholtaan, joskin edellisen moottorin suorituskykyä on ikävä (kulutusta ei). Matkavauhti on kahden ihmisen kormalla 25-27 solmua ja huippunopeus n. 35 solmua. Kulutuskin on maltillinen n.20 l/h matkanopeudella.
Sisusta tuosta meni kokonaan uusiksi ja/tai verhoiltavaksi, keulaan tuli kansiluukku ja vanhan kajuutanseinän rippeet purin pois avonaisuuden toivossa. Projekti on edelleen hieman kesken, päivityksiä tulee satunnaisesti.
Myöhemmin olisi tarkoitus tuohon päivittää Evinrudelta G2, todennäköisesti 150 hv malli.
Huolimatta kantavasta podista, ajettuus on erittäin hyvä, etutankin poiston jälkeen kulkuasento on oikein onnistunut, perä ei kanna liikaa.
Alla kuvia rakentelun vaiheista, toivottavasti näistä on jollekkin iloa, itse löysin kovin vähän tietoa Raissportin 510 dc mallista, vaikka niitä melko paljon on valmistettukkin.
Tähän mennessä tehtyä:
-Etummainen tankki poistettu, bensalinja ja kansihelat yms. uusittu. Lisätty sähköinen bensiinipumppu.
-Ohjausrumpu, kaapeli ja ratti uusittu.
-Sisustan puuosat uusittu, sisusta verhoilutettu uusiksi, samoin patjasto, kajuutan seinät ja avotilan seinät.
-Lisätty keulaluukku.
-Muokattu peräosa perämoottorille ja lisätty uimataso, uimatasolla huoltoluukku.
-Uusittu trimmitasot hydraulisiin.
-Poistettu kajuutan väliseinä ja tehty uusi kojelauta. Mittarit uusittu.
-Uusittu valtaosa sähköistä, lisätty kajuuttaan valot. (Loput sähköt tarkoitus uusia talvella 2019-20)
-Asennettu automaattipilssit, podissa omansa.
-Kuidutettu vanha vetolaitteen reikä umpeen.
-Muutettu etupenkit kääntyviksi ja tehty irrotettava pöytä, etupenkkien alapuoliset säilytyskotelot uusittu.
-Uusittu soitin, kaiuttimet, vahvistin ja subwoofer.
-Korjattu ja uusittu paljon muutakin pienempää ja isompaa, joka purkaessa on tullut vastaan.
-Kansi maalattu.
-Kyljet maalattu ja vahattu.
Seuraavana talvena (2019-2020) olisi tarkoitus purkaa ja siistiä ikkunoiden karmit mahdollisesti hieman muokata niitä, sekä tilata Raissportin tarrat.
Lisäksi uusia loput sähköistä. Tämä olisi nopea tehdä, mutta en halua kesällä purkaa mitään veneestä.
Alla kuvia projektista.
Nythän tuohon on aika paljon tullut tehtyä päivitystä, vene on maalattu pääosin valkoiseksi, sisusta on kokonaan uusittu (flexiteak, etupenkit säätöjaloilla, kojelauta, plotteri, patjastot).
VastaaPoistaMyös sähköt on lopulta uusittu ja lämmitin asennettu.
Pieni jääkaappi odottaa asennusta.
Pohjaa on muokattu ja perässä on tällä hetkellä Johnsonin ficht 175. Tuo nyt on viimeinkin siinä kunnossa missä halusin ja liikkuu sopivan ripeästi tarvittaessa, eikä kulutakkaan ihmeitä. Kuomu pitäisi uusia ensi talvena.
Loistavaa! Etsin itselleni vanhempaa 530 HT venettä kaljalla käynti veneeksi. Uudemmista Traficom nikottelee hevosvoimista, kun niitä saisi olla max 100hv. Onko sinulla ollut ongelmia rekisteröinnin tai vakuutusyhtiön kanssa noilla isommilla moottoreilla?
PoistaSitten kiinnostaa tietenkin ajettavuus. Pysyykö tuo käsissä täydessä laukassa, ja pystyykö koko suorituskykyä hyödyntämään? Sitten kiinnostaa tuo brackettisi. Teitkö pohjan jatkeeksi, vai onko siellä porrasta? Itse olen ajatellut tehdä rosterista putkibracketin, mutta vaatiiko 200kg vipuvarren päässä kantavuutta lisää? Oma veneesi näyttää kelluvan hyvinkin tasapainoisessa asennossa.
Sitten tietysti kulutus. Oletko kuinka tarkkaan selvittänyt, mitä tuo 175hv kone syö matka-ajossa, ja paljonko silloin on vauhtia? Oma tavoite olisi, että 150hv =Optimaxilla menisi n. 25knots ja kuluttaisi 20l/h =0.8 mutta mieluusti allekin.
Tuossa on alunperin konetehon raja 275 hp, niin ei ole ollut mitään kyselyitä Trafin suunnalta. Vakuutusta ei meinannut saada kaikista yhtiöistä, mutta siihen vaikutti enemmän rungon ikä. On kuitenkin vakuutettu.
VastaaPoistaToi kulkee aika vakaana siihen reikuun 40 solmuun, sitten nousee niin pintaan että alkaa olla vähän kiikkerän tuntunen, ei kuitenkaan laukkaa tms.
Matkavauhti on 25-35 solmua vähän riippuen kelistä.
Alas trimmattuna kestää ihan mukavasti ajaa isommassakin aallossa.
Käytännön tasolla koko suorituskykyä ei oikein voi käyttää, tai ainakin saa ajaa aika kieli keskellä suuta.
Oon tohon koittanut eri potkureita (apollo 23, raker 22, raker 24, viper 21) joista raker 22 vaikuttaa sopivimmalta. Sillä kerää kevyellä kuormalla yli 45 solmua vauhtia.
Bracketin kohdalla on porras ja bracketti on tätä nykyän koko pohjan levyinen, eli käytännössä venettä on jatkettu se 70 senttiä.
Oli pakko tehdä tuo muutos, perä ui liian alhaalla.
Veikkaan, että sama ongelma saattaa tulla sullakin, jos laitat putkibracketin ja ison koneen. Toki asiaan voi vaikuttaa muiden laitteiden (tankit, akut, jne) sijoituksella. Mulla ne on kaikki takapenkin alla olevassa tilassa.
Mulla on tossa raymarinen plotteri ja siinä bensalinjassa anturi. Anturin mukaan nykyisellä koneella (evinrude ficht 175) menee suurinpiirtein 23-26 l/h @ 50 ja täyskaasulla n. 60 l/h. Eli hyvinkin taloudellinen ku ei toi kone juurikaan joudu tekemään töitä.
Hiljasessa nopeudessa (10 kmh, tms) toki kaksitahtinen on melko huono kulutuksensa suhteen.
Toi ruiskukone on muutenkin (nyt viimein toimiessaan) ollut hyvinkin helppo ja taloudellinen, mulla oli siinä kiinni myös muutama isompi kaasarikone, ne oli oikeasti aika kovia ruokailemaan. Siinä määrin että oli vähän jo huono lähteä yhtään pidemmälle retkelle. Optarin kanssa tuskin on kulutusongelmaa.
Varmaan ton saisi kulkemaan yli 50 solmua, jos jaksaisi, mutta se on meillä retkiveneenä, niin siihen se on riittävän ripeä.
Toisia etuja, omasta mielestäni, on matkavauhdilla huomattavasti pienempi koneen ääni ja käytännössä olematon liukukynnys/liukuunlähtöön kuluva aika. Hydrauliohjauksen tuohon voisi vielä päivittää.
Kiitos perinpohjaisesta vastauksesta! Kävin jo katsastamassa yhden perämoottoriversion, mutta niissä on Sininen kilpi ja siinä max. 100hv. Nuo 530 HT-veneet on sen verran uudempia, että niissä taitaa kaikissa olla sama rajoite. Eli vaihtoehdoksi jäisi löytää V8 motilla ollut hard toppari, joka on rekisteröity vanhaan hyvään aikaan isolle koneteholle.
PoistaOlen koittanut katsella muita ehdokkaita, mutta kevyiden pienten HT-veneiden tarjonta on pääasiassa lättäpohjaisia lätkyttimiä, joiden ajettavuus on mitä on. Sinun hyvät kokemuksesi rohkaisee jatkamaan etsimistä, ja olen aika vakuuttunut siitä, että 150hv perämoottori on just se oikea kone tuohon veneeseen. Sisäperät ei vakuuta, ellei jostain kevyestä 1,5L nykydieselistä saisi jonkun 180hv isolla ja laajalla vääntöalueella.